Verkostoituminen alkoi peruskurssilta

Teksti ja kuva Jari Isokorpi

Riihimäen tavoin Kiljavan viikon mittaiselle peruskurssille maaliskuussa osallistuneista valtaosa oli uusia luottamusmiehiä, iso osa aloittanut tehtävässään vuoden vaihteessa.

 

Riihimäelle kurssi tarjosi vastauksen moniin hänen mieltään askarruttaviin kysymyksiin.

 

– Se antoi tietoa siitä, mitä luottamusmiehen tehtäviin kuuluu ja millainen luottamusmiehen pitäisi olla. Tietoa tuli niin paljon, että sitä on syytä sulatella pitemmän aikaa ja käydä läpi muistiinpanoja.

 

Riihimäestä tuli osastonsa luottamusmies, kun edellinen tehtävän hoitaja siirtyi eläkeputkeen.

 

Osaston luottamusmieheksi lupautumisen motiivina Riihimäellä oli halu vaikuttaa työpaikan asioihin.

 

– Työpaikalla tulee pieniä käytännön työn ongelmia työntekijöiden ja työnantajan välillä. Oletan, että työkaverien on helpompi kertoa niistä minulle kuin mennä heti sanomaan pääluottamusmiehelle. Ainakin toivon niin.

 

UPM:n vaneritehtailla on eletty murroskautta, mutta Riihimäen mukaan näkymät ovat paranemaan päin.

 

– Luottavaisuus tulevaisuuteen kasvaa. Tilaukset ovat parantuneet ja se tietää meille töitä. Vieläkin aika lyhyellä jänteellä mennään. Yleensä tilanne on kuitenkin kesää kohti parantunut ja niin tapahtuu varmaan nytkin.

 

Jalanderilla sukupolven vaihdos

 

Jaani Lehtiö, 29, on Halikossa kuormalavoja valmistavan A. Jalanderin yksi nuorimmista työntekijöistä. Vuoden vaihteessa hänestä tuli pääluottamusmies, kun tehtävän edellinen hoitaja ilmoitti aikomuksestaan luopua ja kysyi Lehtiöltä haluaisiko tämä jatkaa työtä.

 

– Sanoin, että jos ei muita halukkaita ole, niin mikä ettei.

 

– Tulin kurssille saadakseni tietää, mitä hommaan kuuluu. Tiesin luottamusmiehen työstä aikaisemmin hyvin vähän, mutta täällä olen saanut perustietoa runsaasti.

 

Lehtiö kertoo, ettei luottamusmiehen työ ole häntä liiemmin stressannut.

 

– Mitään ihmeellistä ei ole ollut vielä. Töitä meillä on ollut niin paljon kuin saa ja jaksaa tehdä. Pakkolomia ei ole ollut vuoden 2009 jälkeen. Tänä vuonnakaan ei pitäisi olla.

 

Reilun 30 työntekijän A. Jalander on yksi Suomen suurimmista lavanvalmistajista. Lehtiön mukaan ala ei ole helppo.

 

– Lavanvalmistajien välillä on kova hintataistelu. Mitä pienemmän ovat valmistuskulut, sen helpompaa. Kun pahin taantuma oli päällä, lavoja myytiin pienellä katteella. Työpaikat Jalanderilla kuitenkin pystyttiin säilyttämään. Meiltä ei irtisanottu ketään.

Lehtiön mukaan työnantaja on tiedostanut, että kokenut porukka on työnantajan etu ja siitä kannattaa pitää kiinni.

 

– Siihen menee pitkä aika, kun työntekijä oppii käyttämään konetta. Mitä sitä osaavaa porukkaa pihallekaan pistää… Onneksi meillä on osaava työnantaja tässä mielessä.

 

”Jatkokoulutus tarpeen”

 

Puuseppä Pauli Pennanen on valmistanut kalusteita 25 vuotta kiteeläisellä Kidexillä, joka on 76 työntekijää työllistävä Martelan tytäryhtiö. Luottamusmiehenä hän sanoo olevansa keltanokka: pesti kannenvalmistuksen osaston luottamusmiehenä alkoi vuoden vaihteessa.

 

– Pääluottamusmies sanoi, että olisi kurssit ja kun työnantajakin sanoi: ”ei muuta kuin opiskelemaan”, soitin liittoon ja ilmoittauduin.

 

– Luottamusmiesten peruskurssi on erittäin hyvä. Asioita on paljon. Kurssi vain on lyhyt. Kaikkea ei kerralla ehdi käydä läpi. Lokakuussa pitää tulla uudelleen.

 

Alihankkijayrityksen Kidexin luottamusmiehillä on tavallista kovemmat haasteet.

 

– Kannen valmistus on kilpailtu ala. Me saimme sen Ruotsista Kiteelle. Ruotsalaiset haluavat sen takaisin. Toivottavasti eivät saa. Se on hyvä, että meillä on vielä töitä.

 

Kidexin työntekijät ovat kokeneet lähes kaiken mahdollisen, mitä työelämässä voi vastaan tulla.

 

– Meillä on lomautettu, irtisanottu ja ulkoistettu. Reilu vuosi sitten lomautuksia oli paljon ja huoltopuoli ulkoistettiin. Siivoojat ulkoistettiin myös.

 

Pennasen mukaa työ on tempoilevaa.

 

– Viime vuoden lopulla ja tammikuussa oli hirveästi töitä. Nyt on hieman hiipunut. Työn ennustettavuus on huono. Vaikea sanoa varmasti, onko meillä seuraavalla viikolla töitä. Emofirman taholta meitä pidetään herran pelossa.

 

Parhaillaan talon sisällä Pennasen mukaan neuvotellaan joustavista malleista, joiden avulla työvoimaa talon sisällä siirtämällä nykyistä paremmin pystyttäisiin turvaamaan työllisyys.

 

Uudet luottamusmiehet verkostoituvat

 

Markus Jokinen, 31, on ollut noin 70 työntekijää työllistävän Insofan pääluottamusmies viime kesästä lähtien. Työpaikan luottamustoiminta ja alan koulutus ei ole hänelle kuitenkaan uutta.

 

– Olin ennen työsuojeluvaltuutettu ja kävin vuosi sitten työsuojelukurssilla. Viime kesänä edellinen luottamusmies perusti oman toiminimen, joten minulle siirtymä luottamusmiehen tehtävään oli luontainen.

 

Jokisen mielestä luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu muodostavat kiinteän työparin.

 

– Heidän yhteistyönsä pitää olla kunnossa niin, että toinen  tukee toistaan.

 

Peruskurssi tarjoaa Jokisen mukaan asiasisällön lisäksi luottamusmiehille mahdollisuuden verkostoitua.

 

Insofalla menee hänen mukaansa ”ihan hyvin”.

 

– Aikanaan oli irtisanomisia, mutta nyt tilauskanta on hyvä. Meillä johdon vaihtuminen vaikutti positiivisesti, Tuli uutta kipinää. Viime vuosi meni ilman lomautuksia ja nyt tilanne on sen verran hyvä, että tarvitaan uutta väkeä.

 

 

 

Työssä jaksamista tiimityöllä

 

Kuusamolaisen Pölkyn luottamusmiehistössä tapahtui vuoden vaihteessa sukupolvenvaihdos. Jussi Väätäisestä tuli pääluottamusmies ja Marko Kemppaisesta jalostusosaston luottamusmies.

 

Kemppaisen mukaan haasteet Pölkyllä ovat positiivisia.

 

– Hyvin menee. Viime vuosi oli hyvä. Töitä on, kaikki vuorot pyörivät ja tulossa on investointeja. Meillä työpaikka on turvallinen. Työntekijöitä ei ole lomautettu huononakaan aikana.

 

Uudella luottamusjohdolla on Kemppaisen mukaan punaisena lankana tehdä tiimityötä, jossa tavoitteena on, että kaikki työntekijät pystyvät vaikuttamaan työpaikan kehittämiseen Pölkyllä.

 

– Toinen toistaan tukevalla yhteistyöllä haetaan työssä jaksamista, hyvinvointia ja hyvää työilmapiiriä.

 

– Koko konserni, myös Pölkkyyn kuuluvat Ulea ja Kitkawood, ovat yhteistyössä mukana.

 

Kemppaisen mukaan tehdyn kyselyn avulla aiotaan selvittää, millaisia asioita työntekijät haluavat ja mitkä asiat ovat painaneet mieltä.

 

– Tavoitteena on, että saadaan parannettua työntekijöiden asiaa ja oloa. Sellainen mutu-tuntuma minulla on, että muutoksia halutaan ja on monta asiaa, joita pitää päästä korjaamaan.

 

Kemppainen uskoo, että saadun tiedon avulla pystytään hoitamaan työntekijöille tärkeitä asioita ja asioiden korjaaminen parantaa myös firman tulosta.

 

– Jos joku asia on työntekijän etu, on se loppupelissä myös työnantajan etu, sanoo Kemppainen.