Domuksella työntekijät ja työnantaja tekevät ennakkoluulottomasti yhteistyötä

Teksti ja kuvat Jari Isokorpi

– Meille on päivänselvää, että yhtiön tuottavuus ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä osaavan ja motivoituneen henkilöstön kanssa, sanoo Domuksen Korian tehtaan pääluottamusmies Mika Vanhatalo.

 

Motivaation ja me-hengen yksi kasvun edellytys työpaikalla on se, että käytännön asioista sovitaan eri osapuolia tyydyttävällä tavalla.

 

Loimaalla ja Korialla toimivassa perheyrityksessä Domuksella työntekijöiden ja työnantajan välisellä neuvottelukulttuurilla on perinteitä.

 

– Meillä paikallisesti sovitaan milloin mistäkin, Vanhatalo kertoo.

 

Yhteistyöllä työnantajan ja työntekijöiden välillä on Korialla syvälle menevät juuret.

 

– Olen tuntenut Vanhatalon vuodesta 1990 lähtien. Kun on keskinäinen luottamus, niin asioita saa vietyä eteenpäin, sanoo Domuksen toimitusjohtaja Erkki Tolvanen.

 

Sekä pääluottamusmies että toimitusjohtaja ovat keskinäisen luottamuksen edellytyksistä samaa mieltä:

 

– On tärkeää, että asioista puhutaan samalla kielellä.

 

Neuvottelukunta työkaluna

 

Domukselle perustettiin kaksi vuotta sitten yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta, jossa tehtaan johto ja luottamusmiehet keskustelevat yhtiötä koskevista asioista.

 

Neuvottelukunnassa sovitaan molempia tehtaita koskevista käytännöistä ja edustettuna on koko henkilökunta. Ideana on, että luottamusmiehet tuovat pöytään työntekijöiden esiin nostamia asioita.

 

Vanhatalolla on myönteinen kokemus paikallisesta sopimisesta.

 

– Pois turha jäykistely ja tilalle aito, avoin ja luottamukseen pohjautuva neuvotteluasetelma, niin hyvää tulee!

 

Myös Tolvanen on yhteistoimintaan tyytyväinen.

 

– Neuvottelukunnalla on keskeinen rooli domushengen rakentamisessa, hän sanoo.

 

Sairauden todistamisesta luovutaan

 

Paikallisen sopimisen aiheet ovat Domuksella monenlaisia.

 

Kuluvana talvena neuvottelukunnassa on valmisteltu kokeilua, jossa lyhytkestoisen sairauden yhteydessä työterveyshoitajan kirjoittamasta todistuksesta työpaikalla luovutaan. Kolme päivää kestävissä tai sitä lyhyemmissä sairaustapauksissa riittää työtekijän oma ilmoitus työnantajalle.

 

Uuden käytännön taustalla on Tolvasen ja Vanhatalon mukaan havainto, jonka mukaan työterveyshoitajan lausunnon hankkiminen on sairaalle joskus kohtuuton ponnistus siitä saatavaan hyötyyn verrattuna.

 

Uusi käytäntö on voimassa aluksi koeajalla toukokuun alusta vuoden loppuun.

 

– Käytämme koeaikaa, koska haluamme ruotia kokemukset. Usein meillä kokeiluista on kuitenkin tullut käytäntöjä, kertoo Tolvanen.

 

Jaksamiseen huomiota

 

Parempaan työssä jaksamiseen on Vanhatalon mukaan Domuksella haettu ratkaisuja. Eräs toimintatapa on ollut työterveyshuollon ja tehtaan työsuojeluorganisaation kiinteä yhteistyö.

 

– Perusterveydenhuollon lisäksi meillä huomiota kiinnitetään siihen, että tunnistamme ulkoiset ja sisäiset muutospaineet ja pystymme toimimaan ennaltaehkäisevästi.

 

Ikääntyneiden työntekijöiden jaksamisen turvaamiseen on Vanhatalon mukaan valmisteilla työpaikalle sopiva ohjeistus.

 

Käytäntönä Domuksella on se, että eläkeikää lähestyvältä henkilöltä luottamusmies hienovaraisesti kysyy tämän toiveita, kuten halua jatkaa pitempään työssä tai tarvetta osa-aikaeläkkeeseen.

 

Tolvasen mukaan tärkeää on, että henkilöstöpolitiikka hoidetaan fiksulla tavalla, jotta tulee ilmi, että ihmisestä välitetään.

 

Työn ja perheen yhteensovittamisesta on Vanhatalon mukaan Domuksella haettu vuosien mittaan kokemuksia monenlaisin virityksin.

 

Tiedon kulun tärkeys

 

Paikallisessa sopimisessa Vanhatalo pitää tärkeänä viestinnän merkitystä.

 

– Ei juoruilua, vaan oikeaa tietoa oikeaan aikaan, on hänen reseptinsä.

 

Domuksella viestintää palvelee säännöllinen viikkoinfo, johon osallistuu koko henkilöstö. Siellä käsitellään ajankohtaiset asiat ulottuen yksittäisen työpisteiden tapahtumista yhtiötason asioihin.

 

Työntekijöiden käytössä on myös talon sisäinen intranet. Muun muassa neuvottelukunnan muistiot ovat sieltä luettavissa.

 

Puuala ei nouse ilman koulutusta

 

Työpaikan sisäistä koulutusta on Domuksella tehty niin pitkään, että siitä Vanhatalon ja Tolvasen mukaan on tullut kuin itsestään selvyys. Sen lisäksi työpaikalla suositaan ammattitutkintojen suorittamista.

 

– Puuala ei nouse koskaan, jos kisällejä ei kouluteta, sanoo Tolvanen.

 

Kisällin paperit on jo hankkinut viisi Korian Domuksen työntekijää ja parhaillaan Kouvolan seudun ammattiopistossa puualan ammattitutkintoa on suorittamassa neljä.

 

– Kiinnostusta ammattitutkintoa kohtaan on työpaikalla enemmän kuin opiskelijoita osittain työajalla tapahtuvaan koulutukseen voidaan sijoittaa, kertoo Vanhatalo.

 

Loistava henki, normaalit murheet

 

Työpaikan henkilöstökerho eri aktiviteetteineen toimii vireästi. Siinä missä Vanhatalo luonnehtii Domuksen ihmisiä ilmauksella ”kuin yhtä perhettä”, kehuu työtoveri työpaikan yhteishenkeä loistavaksi.

 

Murheet Domuksella ovat samoja kuin monella muulla työpaikalla puusepänalalla.

 

– Kirosanoilta ja hampaidenkiristykseltä emme mekään ole säästyneet, sanoo Vanhatalo.

 

Eniten hänen mukaansa talossa nykyisin puhuttaa työmäärien vaihtelu.

 

– Tilaukset ohjaavat tuotantoa ja varastoon ei tehdä mitään. Viikot eivät ole veljeksiä, vaan kuormitus vaihtelee. Välillä painetaan putket punaisina ja välillä on hiljaista: viime aikoina lomautuksiltakaan emme ole välttyneet.

 

 

”Ilmapiiriltään ihan huippu”

 

Anni Pesonen, 20, katselee Domuksen toimintaa tuorein silmin. Hän on tehtaan uusin hankinta; ollut töissä vajaat viisi kuukautta.

 

– Olen tehnyt aika monenlaista työtä ja työilmapiiriltään tämä on tähän asti paras paikka. Työkaverit ovat huippuja ja esimiesten kanssa pystyy keskustelemaan, hän sanoo.

 

Pesonen valikoitui töihin viime syksynä isosta porukasta. Domukselle tuli 107 hakemusta ja tehtaalle otettiin kolme.

 

Pesonen viihtyy työssään ja vajaat työviikot häntä hieman harmittavat.

 

– Se on tilanne tällä hetkellä, eikä sille mitään voi.

 

Neljä vuotta Domuksella työskennellyt Erika Sakkara, 27, luonnehtii työpaikkaa ilmapiiriltään avoimeksi.

 

– Täällä keskustellaan paljon. Luottamusmies käy usein työntekijöiden luona.

 

Neuvottelukunnan uusin päätös luopua työterveydenhoitajan todistuksista lyhyiden sairaustapausten yhteydessä on Sakkaran mieleen.

 

– Käytäntö on kokeilun arvoinen. Se helpottaa, ettei flunssan takia tarvitse lähteä käymään työterveydessä.

 

CNC-operaattori Matti Leponiemi on työtoverinsa kanssa samaa mieltä.

 

– Se on hyvä juttu, että joustetaan, ettei tarvitse kuolemankielissä lähteä käymään terveydenhoitajalla. Se on hyvää luottamusta työnantajalta.

 

Taisto Strengell on työskennellyt samalla tehtaalla 44 vuotta ja heinäkuussa hän täyttää eläkkeeseen oikeuttavan 63 vuotta. Vaikka puusepäntyö nuoruudessa vei Strengelliltä sormen, ei hänellä ole siitä huonoa sanottavaa.

 

– Tämä on mukavaa hommaa.

 

Strengelliltä on jo kysytty halua jatkaa työssä myös kesän jälkeen mutta ainakin vielä hän arvelee eläkepäivien vetävän puoleensa: niitä varten hänellä on suunnitelmia.

 

 

 

Alan vanhin tuotemerkki

 

Domus on Sairasen suvun omistama perheyritys, jonka juuret ovat sotavuosien jälkeisessä rakennustoiminnassa. Yrityksen perusti karjalainen Petteri Sairanen vuonna 1948 nimellä Metsämaan puutyötehdas oivallettuaan, että 400 000 evakon asuttaminen tarjoaa runsaasti työtä puusepänteollisuudelle.

 

Vuonna 1957 nykyisin Loimaaseen kuuluvassa Metsämaassa sijaitseva tehdas muutti nimekseen Metsäpuu. Se valmisti ikkunoita, ovia ja parveke-elementtejä.

 

Pakkohuutokaupasta Sairanen osti Korialta tilat vuonna 1963 ja uusi tehdas sai nimeksi Korian Kalusteen. Siellä Ilmo Valjakka suunnitteli vuosina 1963 – 1964 ensimmäisen Domus-nimisen keittiökalustemalliston, joka antoi nimen alan vanhimmalle tuotemerkille.

 

Vuonna 1998 Metsäpuussa tapahtui sukupolven vaihdos ja Korian ja Loimaan tehtaat fuusioituivat. Vuonna 2005 yhtiö muutti nimensä Domukseksi.

 

Nykyisin Petteri Sairasen neljä poikaa omistavat Domuksen 98 prosenttisesti. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Pekka Sairanen, joka toimii myös Puusepän teollisuusliiton puheenjohtajana.

 

Loimaan tehdas on erikoistunut ikkunoihin ja Korian tehdas keittiökalusteisiin. Yhtiö työllistää noin 240 ihmistä ja sen liikevaihto on 35 miljoonaa euroa.