Kirjoituksia hyvästä syystä

18.6.2015 11.49Sopimusyhteiskunta rakoilee

Puuliiton varapuheenjohtaja Jyrki Alapartanen (jpg)
Jyrki Alapartanen
Sopimus on suullinen tai kirjallinen osapuolten välinen yhteisymmärrys, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksessa määriteltyjä asioita. Luottamus sopimuskumppaniin syntyy ainoastaan pitämällä kiinni sopimuksista ja niistä puheista, joita osapuolet ovat toisilleen luvanneet. Sopiminen on taitolaji ja sopimuksista kiinnipitäminen edellyttää, että osapuolet kunnioittavat toisiaan.

Viimeksi vuodenvaihteessa 2013 olimme keskitetyn raamiratkaisun osalta tilanteessa, jossa työnantajataho oli lipeämässä tehdystä raamisopimuksen koulutusoikeudesta. Saman vuoden syksyllä sovimme nykyisestä työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Nyt keskustellaan jälleen kerran samoista periaatteista, kun valtiovalta on rikkomassa voimassa olevaa sopimusta.

Hallitusohjelmaan ja yhteiskuntasopimukseen esitetään sellaisia muutoksia, joista on sovittu aina tammikuun 2017 loppuun saakka. Yksi esimerkki on 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan jo vuoden 2016 aikana. Työttömyysturvan uudistukset ostettiin aikoinaan pienillä palkankorotuksilla.

Käytännössä eri työehtosopimukset ovat voimassa 30.10.2016 – 31.1.2017 asti. Nykyiset sopimukset voidaan kuitenkin irtisanoa vuotta ennen sopimuskauden päättymistä, jos keskusjärjestöt eivät 15.6.2015 mennessä kykene sopimaan kolmannen vuoden palkankorotuksista. Puuliiton sopimusaloilla bio- ja puusepänteollisuuden sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 asti ilma tätä irtisanomismahdollisuutta. Myös työpaikoilla paikallisesti tehdyistä voimassa olevista sopimuksista joudutaan käymään jatkuvaa kädenvääntöä.

Joskus tuntuu siltä, että sukupolvet jotka eivät ole kokeneet vastakkainasettelun karmeimpia puolia, ajautuvat tilanteeseen ehkä tahtomattaankin. Tästä voisi esimerkkinä käyttää Venäjän ja Ukrainan kriisiä.

Työnantajat ja heitä edustavat tahot pyrkivät tietoisesti sopimisen sijasta sanelun ja uhkailun kautta päämääräänsä. Tästä on työpaikoiltamme hyvänä esimerkkinä vuosiloman antaminen. Vuosilomaa ei voi vuosilomalain tarkoittamalla tavalla jakaa pääsopimusaloillamme, vaan loma on annettava yhdenjaksoisena. Näissä vuosiloman jakamiskeskusteluissa on nähty tämä uhkailun ja sanelun kirjo kaikissa muodoissaan.

Tällainen kehitys, jossa sopimuksista ei pidetä kiinni ja pyritään sanelulla sekä uhkauksilla päämäärään, johtaa loppupelissä hajaannukseen, riitelyyn ja luottamuspulaan, josta on vaikea palata takaisin yhteisymmärryksen ja konsensuksen tielle. Keskinäinen luottamus on helppo menettää, mutta sen kokoaminen kasaan erittäin vaikeaa. Ay- liikkeelle sopiminen ja sopimuksista kiinnipitäminen on yksi isoimmista käytännön arvoista.

Kesäkuun viikot näyttävät kuinka vilkas ja vaikea syksy on edessä, ajatelmana voisi käyttää ”asioilla on tapana järjestyä”. Kaikesta huolimatta kesä yrittää saapua Suomeen. Juhannus sekä vuosilomat odottavat, joten hyvää kesää kaikille. 

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


21.2.2013 14.30Puulla paremmille päiville

Metsäteollisuuden työntekijä- ja työnantajaliittojen yhteisessä linjauksessa metsäteollisuutemme kehittämiseksi ja sen toiminnan turvaamiseksi sanotaan seuraavaa: ”Suomalaisen yhteiskunnan tulee ottaa tavoitteekseen edelläkävijän rooli kestävän biotalouden edistämisessä. Tämä tapahtuu uusiutuvaan ja hiilineutraaliin puuraaka-aineeseen pohjautuvien tuotteiden sekä palvelu- ja energiaratkaisujen määrätietoisella kehittämisellä sekä olemassa olevan metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisella.”

Sakari LepolaSakari Lepola

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


8.8.2012 10.49Nykyajan torpparius nakertaa yhteiskuntaa

Trendinomaisesti lisääntyvä näennäisyrittäjyys ja siitä johtuvat ongelmat ovat nousseet näkyvästi esille tiedotusvälineissä.  Asiaa onkin syytä käsitellä, jotta yhteiskunnassamme tietoisuus näennäisyrittäjyyden laajoista vahingollisista vaikutuksista lisääntyy.   

Vertanen Lasse
Lasse Vertanen

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


18.4.2012 14.38Sahateollisuus on biotalouden selkäranka

Suomen kansantalouden kasvunäkymät ovat huolestuttavat.
Sakari Lepola
Sakari Lepola

Kauppatase jäi vuonna 2011 alijäämäiseksi yli 3,6 miljardia
euroa. Kauppataseen negatiivisuuden syitä ovat muun
muassa raakaöljyn ja muiden öljytuotteiden hinnan
nousu ja koneiden tuonnin kasvu.
 
Tätä rataa jatkamalla olemme Kreikan tiellä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


25.3.2011 14.52Duunarilla riittää kavereita ennen vaaleja

Mutta kuka puolustaa duunaria vaalien jälkeen?
Vertanen Lasse
Lasse Vertanen.
Duunarille ilmestyy lyhytaikaisia kavereita säännönmukaisesti neljän vuoden välein. Suorastaan hellyttäviä lupauksia, sanallista huolenpitoa, todistelua luokattomaan yhteiskuntaan siirtymisestä ja palkansaajan ongelmiin keskittymisestä riittää kerrallaan aina neljännesvuoden. Sattumoisin eduskuntavaalit noudattavat samaa rytmiä, kuin tämä duunarille yllättäen ilmestyvien kavereiden joukkoesiintyminenkin noudattaa. Kova markkinatalous ja markkinahenkisyys näyttää tekevän kaiken tulosvastuulliseksi ja tavoitehakuiseksi

Myös kaveriudesta täytyy olla mitattavia tuloksia neljännesvuoden, eli kvartaalin kuluttua. Fiksu duunari huomaa hyvin nopeasti, että nämä neljän vuoden välein ilmestyvät projektiluontoiset  ”kvartaalikaverit” haluavat duunarin lainaavan vastikkeetta ja ehdoitta  yhteisiä asioita koskevaa päätöksentekovaltaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.


”Kvartaalikaverit” unohtavatkin duunarit keväisenä yönä vaalivalvojaisten jälkeen, palatakseen kaveeraamaan jälleen vajaan neljän vuoden kuluttua. Iloisesti tuuletellen nuo ”kvartaalikaverit” häipyvät Helsingin Arkadianmäelle, pyrkimyksenään säätää lakeja, joilla nostetaan työntekijän eläkeikää, murennetaan työttömyysturvaa, siirretään verotuksen painopistettä tasaveroon ja huonomuistisimmat olisivat kieltämässä jopa ammattiyhdistystoiminnan ja yleissitovat työehtosopimukset. Kaiken tämän he ovat valmiita tekemään sillä perusteella, että kertovat näin paikkaavansa kestävyysvajetta ja kohentavansa isänmaan kilpailukykyä.


Duunari huomaa, että hänen on tyytyminen vanhoihin perinteisiin luotettaviin kavereihinsa ja auttajiinsa, koska ”kvartaalikaveri” on nyt löytänyt taasen seuraavaksi yli kolmeksi vuodeksi vanhat  sielunveljensä pääoman ja liikemieskeinottelijat.  Eduskuntavaalien rahasotkujen selvittelyssä on tapana käydä ilmi, että pääoma ja rahakkaat keinottelijat ovat ruhtinaallisin avustuksin siloitelleet  ”kvartaalikaverin” tietä Arkadianmäelle.  ”Kvartaalikaveri” on nyt velkaa häntä rahoittaneille sielunveljelleen ja seuraavat yli kolme vuotta kuluvat tätä vaalikampanjavelkaa kuittaillessa ja rikkaan pääoman etuja ajaessa


Kvartaalikaverin kanssa samaan sarjaan kuuluvat ne taianomaisesti tyhjästä nousevat hetkelliset kaikentietävät  ”poppamieskaverit”, jotka iloisin loitsuin ja slouganein, kopiokoneen säestyksellä, ilmoittavat muuttavansa duunarin elämän iloiseksi juhlaksi. Lisäksi nämä ”poppamiehet” kertovat taikovansa Suomen vuosikymmenten takaiseen nostalgiseen ja  pahasta maailmasta eristyneisyyden tilaan, jossa devalvaatiolla voidaan taikoa vastamäki myötämäeksi, muuttaa tumma iho valkoiseksi ja takoa eläkerahastot rautateiksi.


Historia on osoittanut, että ”poppamieskaverit” tekevät vaalien jälkeen tiukan paikan tullen hajaantumis- ja katoamistempun, palatakseen jälleen kuvioihin kvartaalivuosisadan kuluttua lupaamaan suuria tekoja ”unohdetun kansan” puolesta. Näin tapahtui Suomessa yli neljännesvuosisata sitten ja näin tulee tapahtumaan nytkin. Tästä ymmärrettävästä syystä johtuu se, että historiaa ei pidetä erityisessä arvossa ”poppamieskavereiden” keskuudessa. Nyt voikin jo sanoa, että heidän kohderyhmänsä 2011 Eduskuntavaaleissa todellisuudessa on ”unohtanut kansa”.


Suomalaisella duunarilla on kuitenkin ollut jo lähes vuosisadan ajan ammattiliitot ja perinteiset työväenpuolueet turvanaan. Kuluneet vuodet ja vuosikymmenet osoittavat, että ammattiliitot ja perinteiset työväenpuolueet ovat seisoneet samassa rintamassa puolustamassa duunarin oikeuksia niin työelämän-, mahdollisen työttömyyden-, koulutuksen-  ja eläkeläisenä olon aikana.  Ay- liike ja perinteiset työväenpuolueet ovat pitkäjänteisiä toimijoita, joiden toiminnan tulokset näkyvät pidemmän ajan, kuin kvartaalin kuluessa.


Juuri nyt vuoden 2011 vaaleissa duunarilla ja hänen perheellään on paljon pelissä. Kyse on siitä, kenellä maksatetaan Amerikan ahneilta sijoitusmarkkinoilta alkunsa saanut pörssikuprun seuraamukset Euroopassa ja Suomessa.  Ei ole oikein, että vastuuttomasti toimineitten EU- maiden ja sijoitusmarkkinoitten riskit ja vielä kaiken tämän lisäksi kotimaassamme harjoitettavan rikkaita suosivan veropolitiikan aiheuttanut Suomen valtionvelka maksatetaan tavallisella palkansaajakansalla, lapsiperheillä ja eläkeläisillä.


Jokainen meistä tekee luonnollisesti itse päätöksensä äänestyskäyttäytymisestään. Tärkeää on, että me duunarit käytämme äänioikeuttamme ja puolustamme oikeuksiamme.  Tavallinen duunari huomaa pelkästään kukkaroonsa ja viimeiseen verotuspäätökseensä  katsomalla, että kannattaa äänestää oman päänsä puolesta, eikä  pääomatuloilla elävien puolesta.


Lasse Vertanen on metsuri, luottamusmies ja Puuliiton hallituksen jäsen.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


11.3.2011 8.50Kansallisen itsekkyyden politiikalla ei saavuteta menestyvää Eurooppaa

Aleksi Kuusisto
Aleksi Kuusisto.
Valtionpäämiesten kokoontuessa ylimääräiseen Eurooppa-neuvoston huippukokoukseen 11.3.2011 on pöydällä suuret panokset.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


25.1.2011 12.30Sopimisen vapaus

” Vanki ei voi tehdä sopimusta vangitsijansa kanssa. Vain vapaat miehet voivat tehdä
Sakari Lepola.
sopimuksia” Näin totesi aikanaan Nelson Mandela kun hänelle tarjottiin vankina ollessaan sopimusta poliittisesta toiminnasta luopumisesta vapautta vastaan.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä