Työmarkkinat, työlainsäädäntö ja työehtosopimukset


Työmarkkinoiden neuvottelutoiminta pohjaa Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n periaatteisiin, joiden mukaan etujärjestöt voivat harjoittaa keskinäistä sopimustoimintaa ja edunvalvontaa myös maan hallituksen ja virkamieskunnan suuntaan sekä lakien valmistelussa että taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehittämisessä. ILO:n pääperiaate työelämän kehittämisessä on kolmikantaisuus, mikä tarkoittaa työnantajajärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen ja maan hallituksen yhteistyötä ja neuvotteluja.

Myös Euroopan Unioni on omaksunut kolmikantaperiaatteen työmarkkinoiden kehittämisessä. Suomi on noudattanut kolmikantaisuutta usean vuosikymmenen ajan.

Palaa otsikoihin

Lainsäädäntö

Suomen työlainsäädäntö koostuu eduskunnan säätämistä työlaeista, näitä tarkemmin määrittävistä asetuksista sekä valtioneuvoston, ministeriöiden ja keskusvirastojen päätöksistä.

EU:n työlainsäädäntö on myös osa Suomen työlainsäädäntöä, jota viranomaisten ja tuomioistuimien on noudatettava. Euroopan yhteisön lait, joita kutsutaan asetuksiksi, ovat tulleet 1.1.1995 voimaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Direktiivit, joilla on suuri merkitys työoikeuden alueella, tulee ensin saattaa voimaan Suomen lainsäädäntöön.

Keskeisimmät työelämän lait ovat

  • Työsopimuslaki ( 26.1.2001/55), jolla säädetään mm. työsuhteesta, työsopimuksesta, työnantajan ja työntekijän yleisistä velvollisuuksista, perhevapaista, lomauttamisesta, työsopimuksen päättämisestä ja päättämismenettelystä, työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta, kansainvälisluonteisista työsopimuksista, yhdistymisvapaudesta ym. työelämän keskeisistä kysymyksistä.
  • Työaikalaki ( 9.8.1996/605), jolla säädetään mm. säännöllisestä työajasta, jaksotyöajasta, lisä- ja ylityön määristä ja niistä maksettavista korvauksista, lepoajoista, sunnuntaityöstä, työaikakirjanpidosta ym. työaikaan liittyvistä kysymyksistä.
  • Vuosilomalaki ( 30.3.1973/272), jolla säädetään mm. vuosiloman pituudesta, sen kertymisestä ja lomakaudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ym. vuosilomaan liittyvistä kysymyksistä. ( Huom! Vuosilomalakia ollaan uudistamassa komiteatyönä, joka vielä on kesken).
  • Laki yhteistoiminnasta yrityksissä ( 22.9.1978/725), joka on tarkoitettu yritysten toiminnan työolosuhteiden kehittämiseksi, työnantajan ja henkilöstön, sekä henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan kehittämiseksi ja lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työpaikan asioiden käsittelyssä. Laissa säädetään mm. yhteistoiminnan osapuolista, yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, yhteistoimintamenettelystä, konserniyhteistyöstä ym. yhteistoiminta-asioista.
  • Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ( 8.8.1986/609), jonka tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työelämässä.
  • Työturvallisuuslaki ( 23.8.2002/738), jonka  tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.
  • Lait säätää Eduskunta, mutta vallitsevan käytännön mukaisesti työelämän lait
    valmistellaan kolmikantaisesti, valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä.        
    Palaa otsikoihin

    Työehtosopimukset

    Suomessa siirryttiin yleisesti työehtosopimuksin tapahtuvaan työ- ja palkkaehtojen säätelyyn 1940-luvulla. Perustan vieläkin voimassa oleville neuvottelusuhteille loivat työehtoso-pimuslaki sekä TT:n ja SAK:n vuoden 1946 yleissopimus. TT:n ja SAK:n väliset yleiset sopimukset uudistettiin keväällä 1997.

    Sopimusjärjestelmä on pääsääntöisesti työalakohtainen. Sopimukset tehdään pääsääntöisesti liittotasolla.

    Liittokohtaisia sopimuskierroksia useammin on viime vuosikymmeninä käyty keskusjärjestövetoiset neuvottelut. Vuodesta 1968 alkaen onkin usein tehty tulopoliittisia sopimuksia, joille on ollut luonteenomaista laaja vaikutus palkkapolitiikan lisäksi työlainsäädäntöön, sosiaalipolitiikkaan ja maan kansantalouteen.

    Työehtosopimus on Työehtosopimuslain ( 7.6.1946/436) tarkoittamassa mielessä sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava.

    Työnantajain yhdistyksellä (työnantajaliitto) tarkoitetaan yhdistystä, jonka tehtävänä on työnantajain etujen valvominen. Työntekijäin yhdistyksellä (ammattiliitto tai ammattiosasto) tarkoitetaan  yhdistystä, jonka tehtäviin  kuuluu työntekijäin etujen valvominen. Työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Työehtosopimuksilla säädellään työehtojen vähimmäistasoa. Työlainsäädäntö antaa työehtosopimusosapuolille mahdollisuuden sopia varsin monista asioista lainsäädöksestä poiketen.

    Työehtosopimukset sitovat normaalisitovuudella sopijaosapuolia ja yleissitovuusperiaatteella kaikkia kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työpaikkoja.

    Yleissitovuusperiaate tarkoittaa sitä, että työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhteessa muutoin noudatettava alalla yleiseksi katsottavan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä.

    Yleissitovuus merkitsee siten käytännössä vähimmäispalkkajärjestelmää. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa vahvistuslautakunta (Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta 26.1.2001/56)

    Puuliitto solmii 14 työehtosopimusta eri työnantajajärjestöjen ja muiden työnantajatahojen kanssa.

    Palaa otsikoihin

    Eurooppa-tason sopimukset

    Euroopan unionin laajuisia sopimuksia tekevät palkansaajien eurooppalainen yhteenliittymä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja työnantajien etujärjestöt UNICE ja CEEP. Eurooppa-tason sopimuksia on tehty vanhempainlomasta, osa-aikatyöstä ja määräaikaisesta työstä.

    Ainakaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa euroalueen yhteinen raha- ja valuuttapolitiikka ei johda  Euroopan tasolla tehtäviin tulopoliittisiin sopimuksiin tai laajuudessaan niihin verrattaviin palkkasopimuksiin.


    Palaa otsikoihin

    Työsopimus

    Työsopimus on sopimus, jonka työnantaja ja työntekijä solmivat työsuhteen alkaessa ja jolla työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

    Työnantajan on noudatettava työntekijöiden työsuhteissa vähintään alan yleissitovan  työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa  työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava työehtosopimuksen määräystä.

    Työsopimuksella työntekijä ja työnantaja voivat sopia työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä paremmista työehdoista.


    Palaa otsikoihin

    Paikallinen sopiminen

    Paikallinen sopimus

    Ilmaus ”paikallinen sopiminen” perustuu eräiden valtakunnallisten työehtosopimusten lausekkeisiin mahdollisuuksista sopia joistakin asioista yritys- tai työpaikkakohtaisesti.

    Sopimusvapaus on kaiken sopimistoiminnan peruste. Paikallisessa sopimisessa on kyse mahdollisuudesta, ei siis pakosta, sopia asioita.

    Lähtökohtana koko sopimuksen idealle on yhteisen hyödyn etsintä. Näin ollen sopimusta ei synny, ellei siitä koeta olevan hyötyä sopijapuolille. Paikallinen sopiminen edellyttää onnistuakseen avoimuutta ja rehellistä yhteistyötä.

    Puuliiton solmimat työehtosopimukset  antavat eri asioissa hyviä mahdollisuuksia sopia paikallisesti yrityksissä. Myös työaikalaki antaa siihen laajat mahdollisuudet. Palkkausjärjestelmistä, työn vaativuuden luokituksesta ja tulokseen perustuvasta palkkauksesta voidaan osin sopia paikallisesti.

    Paikallisissa neuvotteluissa luottamusmies neuvottelee työnantajan edustajan kanssa avoinna olevista eduista tai työehtosopimuksen soveltamisesta. Työehtosopimus määrittelee, missä rajoissa paikallisia sopimuksia voi tehdä.

    Työehtosopimuksen mukaista paikallista sopimisoikeutta ja -menettelyä käyttäen  syntynyt  paikallinen sopimus on  työehtosopimuksen osa (liitesopimus) siltä osin kuin paikallisella sopimuksella on poikettu työehtosopimuksesta.

    Paikallista sopimusta on noudatettava kuten työehtosopimusta, myös työrauhavelvoitteen osalta. Paikallisella sopimuksella on muutoinkin työehtosopimukseen rinnastettavat oikeusvaikutukset.


    Ammattiosasto
    Ammattiosasto on työpaikalla toimiva työntekijöiden perustama, ammattiliiton paikallisyhdistys. Työntekijät ovat ammattiosaston jäseniä ja ammattiosastot ovat ammattiliiton jäseniä.  

    Luottamusmies
    Työntekijöiden ja ammattiosaston edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies. Luottamusmiehen tehtävänä on toimia neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Luottamusmies toimii työntekijöiden edustajana, jos työntekijöiden ja työnantajan kesken syntyy erimielisyyksiä.
    Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.

    Työsuojelu
    Työsuojelulla pyritään varmistamaan turvallinen ja terveellinen työskentely työpaikoilla, huolehtia työssä jaksamisesta ja toteuttaa Tyky-toimintaa. Työsuojelua koskevia säädöksiä löytyy työturvallisuuslaista, työsuojelun valvontalaista ja työterveyshuoltolaista. Lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat tehneet työsuojelua sääteleviä sopimuksia.

    Työnantajan on nimettävä työpaikalle työsuojelupäällikkö. Työntekijöitä edustavat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava työpaikoille, joissa on vähintään 10 työntekijää, pienemmissäkin työpaikoissa sellainen voidaan tietysti valita. Jos työpaikalla työskentelee vähintään 20 työntekijää, valitaan työsuojelutoimikunta.

    Palaa otsikoihin

    Työpaikkojen hallintoelimet

    Yrityksen toiminnan kehittämiseksi, yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien asioiden käsittelyyn yrityksen päättävissä toimielimissä. Lakia sovelletaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää.

    Henkilöstön edustus voidaan sopia toteutettavaksi esimerkiksi yrityksen hallintoneuvostossa, hallituksessa, johtokunnassa tai johtoryhmässä. Jos henkilöstö ja työnantaja eivät pääse sopuun, mihin toimielimeen henkilöstön edustaja valitaan, työnantaja valitsee hallintoelintason. Käsiteltävistä asioista voidaan sopia YT-lain mukaisessa järjestyksessä.
    Henkilöstön edustajia on oltava vähintään yksi ja enintään neljä. Heille nimetään myös varajäsenet. Henkilöstön edustajilla on oikeus tutustua ennakkoon käsiteltävän asian aineistoon.

    Henkilöstön edustajat eivät saa osallistua yrityksen johdon valintaan, työehdoista päättämiseen eivätkä henkilöstön työsuhteen ehtoja koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustaja työskentelee tehtävässään samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muu yrityksen sääntöjen mukaan valittu edustaja. Hallintoelinedustajaa koskevat laissa määritellyt salassapitosäännöt.

    Palaa otsikoihin

    Työmarkkinatoiminta tulevaisuudessa

    Suomalainen sopimusyhteiskunnan malli on osoittautunut  toimivaksi myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Kolmikantaperiaate työelämän kysymysten ratkomisessa niveltää sen hyvin ennustettavalla tavalla osaksi kansantalouden kehitystä ja luo siten hyvän pohjan hallitun talouspolitiikan harjoittamiselle. Työelämän ja yritystoiminnan tarpeet voidaan huomioida sopimustoiminnan eri tasoilla. Työntekijöiden ja työnantajien yhteistoiminta työpaikoilla varmistaa yrityksen kilpailukyvyn, edistää työntekijöiden hyvinvointia ja työmotivaatiota.

    Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä
    Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
    Sulje

    Evästekäytännöt

    Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

    1. Mitä evästeet ovat?

    Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

    Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

    2. Miksi evästeitä käytetään?

    Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

    3. Mitä evästeitä käytetään?

    Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

    Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

    Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

    Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

    4. Evästeiden hallinta ja estäminen

    Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

    Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

    Sulje